Sulfaattikiintiöstä käytettiin ainoastaan 21 %

Bioliuotus toimi tehokkaasti, mikä mahdollisti sulfaattipitoisten vesijakeiden ohjaamisen liuoskiertoon. Tavanomaista pienempi sadanta mahdollisti sen, että tuotantoprosessi toimi useita kuukausia suljetussa kierrossa, jolloin purkuvesiä ei johdettu lainkaan ulkopuolelle. Koko vuoden sulfaattikuormitus oli noin viidesosan luvan sallimasta määrästä.

Jo edellisten vuosien aikana Terrafamen kaivosalueelle varastoidun veden määrä saatiin pudotettua 1–3 miljoonan kuution tavoitetasolle, minkä jälkeen vesienhallinnasta tuli osa normaalia toimintaa ilman kohonnutta riskitasoa. Vuoden 2018 aikana kaivosalueelta johdettiin puhdistettuja vesiä yhteensä noin 2,5 miljoonaa kuutiota, mikä on noin 2,8 miljoona kuutiota vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kaikki vuoden mittaan alueelta juoksutettu vesi johdettiin pohjoiseen Oulujoen vesistöreitille eikä Vuoksen vesistöreitille juoksutettu vettä lainkaan. Valtaosa vedestä johdettiin Nuasjärven purkuputkea pitkin. Toukokuussa johdettiin noin 0,12 miljoonaa kuutiota vettä myös Latosuon kautta pohjoiseen suuntautuvalle purkureitille.

Aiempien vuosien tapaan vesistöön johdettujen vesien ainepitoisuudet olivat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta alhaisia ja selvästi alle luparajojen.
 

Alueelta pois johdettujen, puhdistettujen vesien pitoisuudet vuosina 2017–2018.
 

Vuonna 2018 Terrafamen alueelta pois johdetuista, puhdistetuista vesistä johtuva sulfaattikuormitus oli vahvistettujen analyysitulosten perusteella 3 434 tonnia, mikä oli noin viidesosa (21 %) ympäristöluvan sallimasta enimmäismäärästä 16 300 tonnia vuodessa.
 

Sulfaattikuormitus 2016–2018.
 

Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä vesienhallinnan poikkeustilanteita, joista olisi aiheutunut kuormitusvaikutuksia kaivosalueen ulkopuolelle. Loppukesän ja alkusyksyn aikana sivukivialueen maanrakennustöiden yhteydessä havaittiin valumavesistä luparajat ylittäviä pitoisuuksia metalleja, mikä johtuu alueen kallioperässä luontaisesti esiintyvästä mustaliuskeesta. Valumavesien johdosta myös Kivipuron metallipitoisuudet olivat koholla, mutta alhaisen virtaaman vuoksi kuormitusvaikutus jäi vähäiseksi. Tapahtuman jälkeen sivukivialueen vesienkeruujärjestelmiä tehostettiin siten, että kyseisen alueen valumavedet saatiin ohjattua vesienkäsittelyyn.

 

Toiminnasta aiheutunut vesistökuormitus

Purkuputki

Kuormitus
2018
Juoksutettu
(m3)
Kupari
(kg)
Mangaani
(kg)
Nikkeli
(kg)
Sinkki
(kg)
Sulfaatti
(t)
Natrium
(t)
tammikuu 25 146 0,0 70,0 0,3 0,4 76,1 17,5
helmikuu 8 125 0,0 22,0 0,2 0,2 22,2 5,4
maaliskuu 105 856 0,1 232,9 2,6 3,3 222,3 42,3  
huhtikuu 609 937 0,8 1 084,3 29,1 46,2 899,8 197,4  
toukokuu 608 305 1,1 374,4 23,8 40,4 575,6 98,5  
kesäkuu 118 977 0,1 9,0 1,6 1,0 85,4 14,3  
heinäkuu 298 297 0,3 74,9 4,1 4,6 503,6 77,8  
elokuu 67 352 0,1 6,7 0,6 0,5 94,3 14,8  
syyskuu 257 712 0,4 14,0 2,3 1,3 417,4 61,8  
lokakuu 214 186 0,3 63,6 3,9 4,2 306,8 47,3  
marraskuu 40 415 0,1 21,7 1,0 1,3 54,6 8,4  
joulukuu 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0  
Yhteensä 2 354 308 3,3 1973,4 69,6 103,4 3 258,7 585,6
Luparaja (43/2015/1)   100,0 20 000,0 350,0 525,0 15 000,0 4 000,0
               

Vettä ei juoksutettu lainkaan joulukuussa.

Vanhat purkureitit

Kuormitus
2018
Juoksutettu
(m3)
Kupari
(kg)
Mangaani
(kg)
Nikkeli
(kg)
Sinkki
(kg)
Sulfaatti
(t)
Natrium
(t)
Etelä 0 0 0 0 0 0 0
Pohjoinen
(7.3.–5.4.)
120 975 0,1 130,2 3,1 4,0 175,4 33,2
Yhteensä 120 975 0,1 130,2 3,1 4,0 175,4 33,2
Luparaja (52/2013/1)   150,0 2 600,0 250,0 300,0 1 300,0 650,0
               

Yhteensä

Kuormitus
2018
Juoksutettu
(m3)
Kupari
(kg)
Mangaani
(kg)
Nikkeli
(kg)
Sinkki
(kg)
Sulfaatti
(t)
Natrium
(t)
Purkuputki ja vanhat reitit 2 475 283 3,4 2 103,6 72,2 107,4  3 434,0 618,9  

Vuonna 2018 toteutettiin laaja tarkkailu

Vuosi 2018 oli virallisessa velvoitetarkkailussa ns. laajan tarkkailun vuosi, jolloin tehtiin mm. biologisia tarkkailuja tavanomaista enemmän. Laajat tarkkailut toistuvat tarkkailun osa-alueesta riippuen 3 tai 6 vuoden välein.

Tarkkailutulosten perusteella kaivoksen keskeisimmät ympäristövaikutukset kuten melu-, pöly- ja tärinä ovat säilyneet pääosin ennallaan. Kyseiset vaikutukset ovat suurimmillaan kaivosalueella ja sen välittömässä läheisyydessä, mutta vaikutuksia on havaittu jossain määrin myös lähimmissä kiinteistöissä. Melulle ja tärinälle asetetut ohjearvot eivät kuitenkaan ylittyneet kiinteistöillä tehdyissä mittauksissa.

Osana laajaa tarkkailua toteutettavassa bioindikaattoritutkimuksessa oli havaittavissa kaivostoiminnan vaikutuksia tuotantoalueiden läheisyydessä. Sen sijaan kaivosalueen ulkopuolella vaikutuksia ei ollut nähtävissä. Pohjavesivaikutuksia havaittiin edelleen tehdasalueen, primääriliuotusalueen sekä kortelammen padon välittömässä läheisyydessä.

Pintavesien tarkkailussa sulfaattikuormituksen pieneneminen oli nähtävissä vastaanottavissa vesistöissä veden sulfaattipitoisuuden laskuna. Vuoksen suuntaan ei ole juoksutettu vesiä kevään 2016 jälkeen. Laakajärven ja sen alapuolisten vesistöjen sulfaattipitoisuus onkin alentunut jo hyvin lähelle luontaista taustapitoisuutta. Vuoksen vesireitillä olevassa Kivijärvessä on edelleen kaksi kerrostunutta syvännealuetta, joiden pohjalla ainepitoisuudet ovat koholla. Kivijärvessäkin on kuitenkin havaittavissa toipumisen merkkejä. Oulujoen vesistöreitillä Salminen ja Kalliojärvi ovat pysyneet edelleen kerrostuneita. Kalliojärvessä on havaittavissa toipumisen merkkejä. Kolmisopessa ja Jormasjärvessä sulfaattipitoisuus on laskenut noin neljäsosaan vuoden 2013 tasoon verrattuna.

Puhdistettujen vesien vaikutus näkyi Nuasjärvessä kevättalvella ennen vesistön täyskiertoa sähkönjohtavuuden kohoamisena sekä sulfaatin, mangaanin ja natriumin kohonneina pitoisuuksina. Koska kuormitus oli edellisvuotta alhaisempi, olivat myös sulfaattipitoisuudet Nuasjärvessä alhaisempia. Järven täyskierto ulottui koko vesimassaan sekä kevät- että syystäyskiertojen aikana, eikä purkuvesi estänyt järven normaalia toimintaa.

Primääriliuotusalueen pohjavettä seurataan tehostetusti

Terrafamella on laaja pohjavesitarkkailuohjelma, jonka tavoitteena on saada tietoa pohjaveden pinnankorkeudesta ja laadusta. Kaivospiirin alueella on 24 tarkkailuohjelmaan kuuluvaa kalliopohjavesiputkea ja kahdeksan maapohjavesiputkea. Tarkkailussa on myös kahdeksan kaivospiirin lähialueen talousvesikaivoa. Näiden lisäksi pohjaveden laatua seurataan Nuasjärven vaikutusalueella yhdestä talousvesikaivosta ja kahden vedenottamon kaivoista. Tarkkailun perusteella kaivostoiminnan ei havaittu vaikuttaneen talousvesikaivojen veden laatuun tai määrään.

Tarkkailutulosten perusteella pohjaveden laadussa on havaittavissa teollisesta toiminnasta johtuvia muutoksia primääriliuotusalueen ja teollisuusalueella sijaitsevan Kortelammen padon välittömässä läheisyydessä. Pohjavesivaikutuksia seurattiin kertomusvuonna tehostetusti. Primääriliuotusalueella tehtiin parannuksia liuosten keruujärjestelmän suojarakenteisiin ja ns. keskikaistalle asennettiin uusia havaintoputkia. Liuotus- ja sivukivialueiden pohjavesivaikutuksista ja vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavista toimenpiteistä on tekeillä selvitys, joka valmistuu helmikuun 2019 loppuun mennessä. Tehostettua seurantaa jatketaan toistaiseksi.

x